Vidat kasvavat monenlaisissa ympäristöissä

Vidat ovat merellä liikkuville luultavasti kaikkein tutuimpia vesikasveja. Ne kasvavat kirkkaissa ja sameissa vesissä, pehmeillä pohjilla ja sekapohjilla. Yllättävänkin pieni laikku pehmeää massaa riittää vidan kasvualustaksi, mikäli muut olot ovat suotuisat.

Vidat takertuvat usein uistimiin, ongenkoukkuihin sekä veneen potkuriin ja kutittelevat uimarin jalkoja ja vatsaa. Matalien rantavesien eliöyhteisöissä ne ovat korvaamattoman tärkeitä, sillä ne muun muassa:

ankkuroivat pohja-aineksen paikoilleen
sitovat vedessä olevia ravinteita
tuottavat happea veteen yhteyttämällä
muodostavat kasvaessaan suojaavia rakenteita kaloille ja erilaisille selkärangattomille
tarjoavat ravinnonlähteen monille pienille laiduntajille

Vidat jaetaan kahteen sukuun

Vitojen ryhmä on laaja ja monilajinen ja se jaetaan nykyään kahteen sukuun: Stuckenia ja Potamogeton. Vitoja löytyy koko rannikon mitalta, sisäsaariston lähes makeista altaista aina ulkosaariston avoimiin hiekkarantoihin.

Monet vitalajit ovat tuttuja mökkeilijöille ja veneilijöille

Kaikkein yleisimmät lajit ovat hapsivita ja ahvenvita. Molemmat lajit viihtyvät kaikenlaisissa ympäristöissä ja suolapitoisuuksissa, eivätkä ole kovin herkkiä rehevöitymiselle. Vitojen joukosta löytyy myös vaativampia ja herkempiä lajeja, kuten eniten vähentynyt otalehtivita.

Hapsividan käkkäräiset versot ovat tuttuja lähes kaikilla mökkirannoilla. Jopa puolitoistametrisiksi venyvät versot kasvavat joko yksittäin ja laajempana kasvustona, myös muiden putkilokasvien kanssa. Hapsividalla on useita samannäköisiä sukulaisia, joista yleisimpiä ovat avonaisemmilla paikoilla viihtyvä merivita ja etenkin Perämerellä tavattava tuppivita.

Ahvenvidan soikeat lehdet kiertävät vartta, joka voi kasvaa jopa yli kahden metrin mittaiseksi. Kasvupaikasta riippuen ahvenvidan ulkomuoto voi vaihdella paljonkin, mutta lajille tyypilliset pitkäjuovaiset lehdet auttavat erottamaan sen vitojen monimuotoisesta joukosta. Ahvenvita on yksi helpoimmin tunnistettavista vesikasveistamme, ja varmasti tuttu veneilijöille ja uistelijoille.