Mitä on merellinen kulttuuriperintö?
Merellistä kulttuuriperintöä ovat laajasti ajateltuna kaikki ympäristöstä löytyvät rakennetut ja arkeologiset jäljet, joissa näkyy ihmisen tapa ymmärtää ja käyttää merta sekä vesistöjä, ennen ja nyt.
Historian saatossa ihmisen toiminta on jättänyt jälkiä Itämeren pohjalle ja rannoille muodostaen kiehtovan ja monipuolisen kulttuuriperinnön. Siihen kuuluu merenkulkuun, kalastukseen, uskomuksiin, sotaan ja jopa huviveneilyyn liittyvät jäännökset. Merellistä kulttuuriperintöä löytyy meren rannoilta, jokien varsilta, saaristosta tai ulkomereltä. Osa kohteista sijaitsee vedenpinnan alapuolella. Yhdessä kohteet muodostavat monipuolisia kokonaisuuksia ja kulttuurimaisemia.
Merellistä kulttuuriperintöä ovat myös arkistoihin, kirjastoihin ja museoiden kokoelmiin kerätty ja niissä säilytettävä merellinen aineisto. Kirjallisen säilyneen aineiston avulla voidaan esitellä ja tutkia vesialueiden käyttöön liittyviä menneisyyden ilmiöitä. Merelliseen kulttuuriperintöön liittyy myös aineettomia arvoja, joita ovat esimerkiksi vanhat tiedot, taidot ja perinteet.
Svartbådanin vuonna 1886 rakennettu suurkummeli Helsingin ulkosaaristossa.
Mitä on vedenalainen kulttuuriperintö?
Pinnan alla sijaitsevia ihmistoiminnan jäännöksiä nimitetään vedenalaiseksi kulttuuriperinnöksi. Jäännöksiä ovat muun muassa hylyt, vedenalaiset rakenteet, kuten satama- tai puolustuslaitteet, sekä erilaiset irtolöydöt. Suurin osa Suomen vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä on eri-ikäisten ja -tyyppisten alusten hylkyjä.
Meret ovat vielä yllättävän tutkimattomia alueita. Uusia historiallisia hylkyjä löytyykin vuosittain.
Vedenalainen kulttuuriperintö avautuu virkistyssukeltajille
Virkistyssukeltamisen suosion kasvu ja tekniikan kehittyminen ovat tehneet vedenalaisen kulttuuriperinnön ja maiseman näkemisen, kokemisen ja visualisoimisen helpommaksi tavallisillekin kansalaisille.
Vedenalainen maisema on kiehtova kokonaisuus luontoa ja kulttuuriperintöä omassa ääni- ja tunnemaailmassa. Veden alla toimitaan yhä enemmän ja sieltä haetaan myös elämyksiä.
Kronprins Gustav Adolfin hylkypuisto, hylyn sisäkarneerausta ja tykki pohjalautojen päällä.
Kuka suojelee merellistä kulttuuriperintöä ja miten?
Merellisen kulttuuriperinnön suojeluun osallistuu monia eri tahoja, muun muassa museoita ja yhdistyksiä. Suojelussa on mukana myös viranomaisia, kuten ympäristöviranomaiset, Merivoimat, Metsähallitus ja Väylävirasto eli entinen Liikennevirasto. Ahvenanmaalla suojelusta vastaa maakuntahallitus. Merialueella hylkykohteita valvovat Suomenlahden ja Länsi-Suomen merivartiostot.
Myös Museovirasto on mukana merellisen kulttuuriperinnön suojelussa. Tehtäviin kuuluu osallistuminen merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnön suojeluun, määrittämiseen ja arvottamiseen. Kulttuuriympäristöä suojellaan lainsäädännön, ympäristö- ja kulttuurihallinnon yhteistyön, yritysten ja kansalaisten toiminnan avulla.
Maankäytön suunnittelun tueksi Museovirasto ja alueelliset vastuumuseot antavat lausuntoja, jotka koskevat merellistä arkeologista kulttuuriperintöä, rakennusperintöä ja kulttuurimaisemaa. Virasto myös kehittää suojelu-, hoito- ja korjausmenetelmiä sekä tekee tunnetuksi kulttuuriympäristön arvoja ja mahdollisuuksia. Lisäksi Museovirasto myöntää rakennusten ja alusten entistämisavustuksia sekä maailmanperintökohteiden ja muinaisjäännösten hoitoavustuksia. Ahvenanmaan alueella vastaava taho on maakuntahallitus.
Svartholman linnakkeen muuria korjataan.
Museovirasto tarjoaa kaikille avointa ja saatavilla olevaa meriarkeologista tietoa
Museoviraston ylläpitämä muinaisjäännösrekisteri sisältää perustiedot Manner-Suomen kiinteistä muinaismuistolain rauhoittamista muinaisjäännöksistä. Rekisteri sisältää tietoja myös muista kulttuuriperintökohteista. Virasto ylläpitää rekisteriä myös suojelluista rakennusperintökohteista.
Kohteisiin on linkitetty tietoja niihin liittyvistä tutkimuksista ja löydöistä. Rekisteriaineistoja päivitetään jatkuvasti. Rekisterit ovat kaikkien käytettävissä Museoviraston ylläpitämän Kulttuuriympäristön palveluikkunan kautta. Tiedot on tarkoitettu kulttuuriympäristöön tutustumista varten.
Museoviraston ylläpitämästä Arkeologisen kulttuuriperinnön oppaasta taas saa tietoa siitä, mitä arkeologinen kulttuuriperintö tarkoittaa Suomessa ja millaisista kohdetyypeistä se koostuu. Oppaan keskeistä sisältöä on, miltä kohteet näyttävät maastossa.
Ahvenanmaan avoimia aineistoja hallinnoi maakuntahallitus. Tutustu tarkemmin maakuntahallituksen ruotsinkielisiin kulttuurisivuihin ja muinaisperintörekisteriin.
Hylkyjen suojelu on yhteistyötä viranomaisten ja harrastajasukeltajien kesken
Hylkyjen suojelussa korostuu lainsäädännön ohella yhteistyö harrastajasukeltajien kanssa. Vapaaehtoiset sukeltavat käyvät tarkastamassa kohteiden sijainteja ja kuntoa. Lisäksi sukeltajat myös dokumentoivat ja tutkivat erityisesti hylkyjä.
Manner-Suomessa viidellä hylyllä on muinaismuistolain mukaisesti vahvistettu suoja-alue. Niiden katsotaan olevan historiallisesti merkittäviä ja erittäin hyvin säilyneitä kokonaisuuksia. Suoja-alueilla on kielletty kaikki sukellustoiminta ja ankkurointi, joka ei liity vaarassa olevan aluksen meripelastustoimintaan. Suoja-alueen avulla pyritään säilyttämään hylky tai muu kohde kokonaisuutena tuleville sukupolville tai mahdollisia arkeologisia tutkimuksia varten.
Suoja-alue hylkyjä ovat St. Nikolai Kotkan edustalla, Länsi-Turunmaan saaristossa sijaitsevat Gråharuna, St. Mikael ja Vrouw Maria sekä Huis te Warmelo Porvoon vesialueella.
Muinaismuistolain mukaan hylky tai hylyn osa, jonka voidaan olettaa uponneen yli 100 vuotta sitten, rinnastetaan kiinteään muinaisjäännökseen. Tällaisesta hylkylöydöstä on ilmoitettava viipymättä Museovirastolle. Jos on ilmeistä, että omistaja on hylännyt hylyn tai hylyn osan, se kuuluu valtiolle. Myös hylystä löytyneet tai hylystä peräisin olevat esineet kuuluvat valtiolle.
Merellisen kulttuuriperinnön hoito kattaa konkreettiset hoito- ja huoltotoimenpiteet
Kulttuuriperinnön hoito kulkee osana suojelua. Käytännön tasolla hoito on kohteen arvoja säilyttävää käyttöä, hoitoa ja korjaamista. Esimerkiksi majakan kohdalla rakennuksen erityispiirteet tunteva kunnossapito ehkäisee vaurioita ja suurten korjausten tarvetta.
Arkeologisen kulttuuriperinnön, esimerkiksi hylyn, hoidolla tarkoitetaan kiinteän muinaisjäännöksen tai muun arkeologisen kohteen ja sen lähiympäristön maiseman hoitoa. Hoidon ensisijainen tavoite on arkeologisen kulttuuriperinnön suojelu ja kohteen tuominen esille merkittynä ja opastettuna tämän päivän maisemassa.
Yleiskuva Rönnskärin majakan ja luotsiaseman pihapiiristä Kirkkonummella. Majakka korjauksen alla.
Miksi suojelu ja hoito on tärkeää?
Kulttuuriperintö on osa menneisyyttä, osa meitä itseämme. Suojelemalla ja hoitamalla kulttuuriperintöämme varmistamme sen säilymisen. Vastuu kulttuuriperinnöstä, ympäristöstä, luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu perustuslain mukaan kaikille.
Kulttuuriympäristöjen suojelu tähtää arvokkaiden arkeologisten, kulttuuri- ja rakennushistoriallisten kohteiden, kulttuurimaisemien ja maailmanperintökohteiden suojeluun. Hyvin säilytetty, suojeltu ja hoidettu kulttuuriympäristö lisää viihtyisyyttä ja rikastuttaa maisemaa. Yhä nopeammin muokkautuvassa yhteiskunnassa kulttuuriympäristöihin on kiinnitetty enemmän huomiota. Kulttuuriympäristön hyvä hoito edistää kohteiden säilymistä ja tukee myös kestävän kehityksen tavoitteita sekä vähentää ilmastokuormaa. Usein kulttuuriperinnön vaaliminen ja vedenalaisen luonnon suojelu kulkevat käsi kädessä, molemmat toisiaan edistäen.
Lue lisää kulttuuriympäristöstä Museoviraston sivuilta!