Kun merta käytetään hallitusti, hyödyt maksimoituvat ja haitat minimoituvat Suomen merialueisiin kohdistuu monenlaisia käyttöpaineita alkaen merenkulun infrastruktuurista ja muusta rakentamisesta ja päätyen kalankasvatuksen kaltaisiin merielinkeinoihin. Erityisen intensiivisesti ja monipuolisesti merta käytetään tiheään asutuilla rannikkoseuduilla ja satamien liepeillä. Siellä eri käyttömuodot joutuvat myös herkimmin ristiriitaan. Lue myös tämä Lisätietoa merialuesuunnittelusta Meren eri käyttötapoja voidaan paikallisesti sovittaa yhteen kaavoituksen avulla. Laajemmille merialueille tehdään erityisiä merialuesuunnitelmia. Niissä meren eri käyttömuodoille – luonnonsuojelu mukaan lukien – osoitetaan niille parhaiten soveltuvat alueet. Suunnitelmilla pyritään turvaamaan merisektorin kestävä kasvu ja samalla saavuttamaan ympäristötavoitteet.Rannikon ongelmakohdat kartoitetaan ja kunnostetaanRannikoilla ongelmia aiheuttaa erityisesti rakentaminen. Pengertiet, sillat, aallonmurtajat ja ruoppaukset muuttavat virtausoloja ja muun muassa sedimenttiaineksen kulkeutumista ja laskeutumista. Tämä heijastuu veden laatuun ja meren eliöyhteisöihin. Vaikutukset voivat yltää satojen metrien päähän rakenteista tai rakennuskohteesta.Vesirakentamista ja ruoppausta säädellään vesilailla ja ympäristönsuojelulailla. Merenhoidon toimenpideohjelmassa pyritään siihen, että jo tehtyjen rakennelmien haittoja lievennetään. Ensin rannikolta tunnistetaan ne alueet, jotka ovat heikentyneet rakentamisen takia. Sen jälkeen voidaan suunnitella ja aloittaa näiden alueiden kunnostaminen. Lue myös tämä Merialuesuunnittelu Lue myös tämä Meriluonnon tila Aiheeseen liittyvää Itämeren tila Itämeren tilan seuranta Sininen biotalous Jaa sivu Jaa sivu Twitterissä Jaa sivu Facebookissa Suojelualueet turvaavat Itämeren monimuotoista luontoa