GTK:n toiminta keskittyy seuraaviin osa-alueisiin: kestävä mineraalitalous, geoinformatiikka, geomateriaalit ja sovellettu mineralogia, kaivos- ja teollisuusympäristöt, hydrogeologia, geoenergia ja yhdyskuntageologia.
Ajankohtainen toiminta keskittyy mm. ilmastonmuutokseen, Itämeren pitkäaikaismuutokseen, puhtaisiin pohjavesivaroihin ja kestävään kaivostoimintaan.
Merigeologinen tutkimus antaa tietoa merialueiden suunnitteluun
GTK vastaa Suomen merialueiden merenpohjan geologisesta kartoituksesta ja tutkimuksesta. Tutkijat arvioivat meressä tapahtuvia luonnollisia ja ihmisen aiheuttamia muutoksia.
Merigeologisessa tutkimuksessa on keskeistä huomioida pitkän aikavälin kehitys ja muutos. Toiminta tukee laajasti merialueiden suunnittelua, merenpohjan luonnonvarojen kestävää käyttöä, merenpohjan rakentamista ja muuta käyttöä.
Geologian tutkimuskeskus on mukana FINMARIssa
GTK on mukana Suomen merentutkimuksen infrastruktuurin konsortiossa, FINMARIssa. Konsortio kokoaa yhteen keskeiset suomalaiset merentutkimuksen infrastruktuurit ja kehittää välineistöä huippututkimuksen tarpeisiin.
FINMARIa koordinoi Suomen ympäristökeskus. Lisäksi siinä ovat mukana Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Helsingin ja Turun yliopistot, Åbo Akademi sekä Arctia Shipping Oy.
Merigeologinen tutkimusalus Geomari kartoittaa ja tutkii merenpohjaa
Tutkimusalus Geomari on GTK:n omistama ja Merivoimien kanssa yhdessä rakennuttama merigeologinen tutkimusalus, joka on varustettu Suomen merialueiden merenpohjan kartoitusta ja tutkimusta varten.
Geomarissa on nykyaikainen akustis-seisminen luotausjärjestelmä, johon kuuluvat monikeilakaikuluotain, viistokaikuluotain sekä useampi eri taajuudella merenpohjan alapuolisia sedimenttejä profiloiva luotain. Lisäksi aluksella on tarvittavat sedimenttinäytteenottimet sekä sedimenttien kerrostumisprosessien tutkimiseen soveltuvia mittalaitteistoja.
Merigeologinen tutkimusalus Geomari. Kuva: GTK.
Geologiset aineistot ovat monenlaisessa käytössä
Tieto ja tietämys merenpohjan kerrostumien rakenteesta, koostumuksesta, geologisista prosesseista sekä ympäristönmuutoshistoriasta on tärkeätä. Tämä tiedon avulla voidaan esimerkiksi ohjata rakentamista mahdollisimman soveliaaseen paikkaan ja valita oikea menetelmä rakentamisen toteuttamiseksi kustannuksia ja ympäristöriskejä minimoiden.
Merigeologiset aineistot kertovat myös merenpohjan luonnonvaroista, kuten merihiekka- ja soravaroista.
Meressä tapahtuvan luonnollisen vaihtelun tunteminen ja sen erottaminen ihmistoiminnan aiheuttamasta muutoksesta on välttämätöntä, kun mallinnetaan tulevaa kehitystä ja arvioidaan eri toimenpiteiden vaikutuksia meriympäristöön. Esimerkiksi merenpohjan sedimenttiarkistot tarjoavat arvokasta tietoa siitä, miten Itämeri on menneinä aikoina reagoinut ilmaston vaihteluun. Tämä auttaa arvioimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Itämereen.