Vedenalainen äänimaailma koostuu luonnon omista ja ihmisten aiheuttamista äänistä

Vedenalainen maailma ei ole hiljainen. Päinvastoin, vedenalainen äänimaailma on moninainen. Se koostuu sekä luonnon omista että ihmisen toiminnasta syntyvistä äänistä. Ihmisen aiheuttama melu merellä on ymmärretty ongelmaksi vasta viime aikoina.


Itämerellä luonnollista lyhytkestoista ääntä synnyttävät esimerkiksi ukkonen ja jään liikkeet. Muita luonnollisen äänen lähteitä ovat aallokko, murtuvat aallot ja sade. Kaikki nämä äänilähteet tuottavat ääntä 50 Hz – 5 kHz taajuusalueella eli ihmisen kuuloalueella. 

Myös kalat ja merinisäkkäät ääntelevät ja vieläpä laajemmalla taajuusalueella. Muutamat jopa 1 Hz – 100 kHz:n alueella. Kaikkia näitä ääniä ihminen ei kuule. Eläinten luomien äänten pituus vaihtelee miljoonasosasekunneista kymmeniin sekunteihin.

 Aluksen potkuri kuvattuna vedestä altapäin.
Vesiliikenne aiheuttaa vedenalaista melua

Ihminen tuottaa vedenalaista ääntä tietoisesti tai tiedostamattaan

Osa ihmisen tekemistä vedenalaisista äänistä on tarkoituksellista ja osa syntyy muun toiminnan sivutuotteena. Tarkoituksella ääntä tuotetaan seismisissä luotauksissa ja muissa akustisissa mittauksissa.

Ei-toivottuna sivutuotteena vedenalaista melua syntyy muun muassa meriliikenteessä, vesirakentamisessa sekä tuulivoimaloiden rakentamisessa ja käytössä.

Rakentamisen aiheuttama melu on tilapäistä, kun taas laivaliikenteestä ja tuulivoimaloiden käytöstä syntyvä melu on käytännössä jatkuvaa.

Laivojen potkurien tuottama melu on voimakkaimmillaan liikennereittien läheisyydessä ja rannikoilla. Yksittäisen laivan aiheuttama melu ylittää taustamelun matalilla taajuuksilla jopa 5–10 km päässä. Laivan tuottama hetkellinen melu on voimakkainta laivan ohittaessa lähietäisyydeltä.

Kaupallisen meriliikenteen lisäksi huviveneily on vilkasta esimerkiksi Suomen rannikkoalueilla. Pienveneet ja vesijetit voivat liikkua lähellä rantoja häiriten muita ihmisiä. Liikkuessaan lähellä kalojen kulualueita ja lintujen pesintäluotoja ne voivat aiheuttaa suurta häiriötä luonnolle. 

Tämänkaltainen merieläimiä häiritsevästä melu voidaan kuitenkin helposti välttää ottamalla luonto paremmin huomioon.

Suomen rannikolta löytyy kuitenkin suojaisiakin paikkoja, joissa myös matalia taajuuksia hallitsevat luonnolliset äänet.

Englanninkielinen ja suomeksi tekstitetty video Itämeren pinnanalaisista äänistä ja niiden synnystä. Tekijä: SYKE/TILA4 (EMKR)

Itämeren äänimaailma poikkeaa valtameristä

Itämeren mataluus suodattaa matalia ääniä. Tämän takia Itämeren äänimaailma poikkeaa paljon valtamerten äänimaailmasta. Itämeren pienuudella ja pohjoisella sijainnilla on myös merkitystä.

Veden lämpötilan ja suolaisen veden harppauskerrokset vaimentavat äänen pystysuuntaista etenemistä. Toisaalta harppauskerrosten väliset tilat vahvistavat äänen etenemistä vaakatasossa.

Talvisin jääpeite poistaa sateen ja aallokon äänet. Se kuitenkin heijastaa tehokkaasti altapäin tulevia ääniä ja saattaa lisätä laivaliikenteestä aiheutuvaa melua.

Itämerellä rannikolla ääni etenee toisin kuin avomerellä. Mitä sokkeloisempi rannikko on, sitä enemmän sillä on vaikutusta paikalliseen äänimaailmaan.

Myös merenpohjan koostumus vaikuttaa vedenalaiseen äänimaailmaan. Pehmeä pohja-aines vähentää äänen heijastumista. Kivikkopohjat taas heijastavat ääntä tehokkaasti. Pohjalaatujen vaihtelu on suurta erityisesti Suomen saaristoisilla rannikkoalueilla.

Yleisesti ottaen Suomea ympäröivät vesialueet ovat pieniä. Näin ollen kova vedenalainen ääni saattaa helposti kulkeutua Suomenlahden ja Pohjanlahden poikki, vaikka kova vedenpäällinen ääni näin ei tekisikään.

Ihmisen aiheuttama melu merellä on ymmärretty ongelmaksi vasta viime aikoina. Merieläimet ovat herkkiä muille kuin luonnollisille äänille (aal­lok­ko, tuuli). Ihmisen aiheuttamat äänet (laivat, tuulipuistot, ruop­paukset) vaikuttavat eläinten käyttäytymiseen, elinympäristön valintaan ja viestintään sekä aiheuttavat stressiä. Vedenalainen ihmisperäinen melu keskittyy laivaväylille. Ota huomioon meriluonto ja muut merillä liikkujat. Älä aja moottoriveneillä ja vesijeteillä rantojen läheisyydessä. Älä häiritse merilintujen pesintäluotoja ja kalojen kutulahtia. Lähde: SYKE. Kuvitus: Kaskas.