Suomalaisilla merentutkimusaluksilla on satavuotinen historia

Tutkimusmatkoja on tehty Itämerellä jo yli sata vuotta. Vuosisadan alussa merentutkijoiden käytössä oli höyrylaiva - tänään Aranda kulkee biodieselillä. Merentutkijoiden vuosisataan mahtuu monenlaista käännettä ja alusta. Aluksista jopa kolme on kantanut nimeä Aranda.

Tullin vartiolaiva S/S Suomi

Ensimmäinen suomalainen meritieteellinen tutkimusretki tehtiin vuonna 1898 tullin vartiolaiva S/S Suomella.

Höyrylaiva Nautilus 1903 – 1938

Vuonna 1903 merentutkijat saivat käyttöönsä höyrylaiva Nautiluksen, joka oli rakennettu kalastustutkimus- ja merentutkimuskäyttöön. Nautilus oli Suomen itsenäistymisen jälkeen perustetun Merentutkimuslaitoksen käytössä vuoteen 1938 saakka.

Nykyisin alus toimii risteilyaluksena nimellä Nikolai II.

Höyrylaivasta nousee mustaa höyryä kaupungin edustalla.

Höyrylaiva Nautilus

Nautilus oli toinen alus, jolla suomalaiset merentutkijat ovat tehneet tutkimusretkiä Itämerelle.

Ensimmäinen Aranda 1939 – 1945

Kesällä 1939 merentutkijat saivat käyttöönsä ensimmäisen Arandaksi nimetyn aluksen. S/S Aranda oli alun perin rakennettu jäävahvistetuksi matkustaja-alukseksi. Alus toimi myös kelirikkoaluksena ja koululaisten retkeilyaluksena. Merentutkijat ehtivät tehdä Arandalla vain yhden tutkimusmatkan ennen toisen maailmansodan syttymistä.

Alus jouduttiin luovuttamaan sotakorvauksena Neuvostoliitolle vuonna 1945.

Mustavalkoinen kuva höyryaluksesta, jossa on juhlaliputus. — S/S Arandalla ehdittiin tehdä vain yksi tutkimusmatka ennen toista maailmansotaa.

Toinen Aranda 1953 – 1989

Vuonna 1953 valmistui tutkimus- ja kelirikkoalus, joka nimettiin edeltäjänsä mukaan M/S Arandaksi. Se oli huomattavasti suurempi kuin ensimmäinen Aranda ja varustettu monipuolisella laitteistolla meren, merenpohjan ja kalataloudellisten tutkimusten suorittamista varten. Vuonna 1957 Aranda kävi Huippuvuorilla asti.

Valkoinen alus, jossa on oranssit tehosteraidat. Aluksen kyljessä lukee: Aranda.

Toinen Aranda

Vuonna 1953 valmistunut M/S Aranda oli varustettu monipuolisella tutkimuslaitteistoilla

Avovesiaikaan aluksella tehtiin tutkimusmatkoja ja talvisin alus toimi Turun saaristossa kelirikkoliikenteessä. Vuonna 1974 Aranda siirrettiin päätoimisesti tutkimustehtäviin. Alus oli Merentutkimuslaitoksen käytössä vuoteen 1989.

Nykyisin alus toimii Kotkassa KyAMKin koululaivana nimellä M/S Katariina.

Kaksi kurahousuihin pukeutunutta tutkijaa ottavat näytettä laivan kannella. Mies seisoo tukevasti ja nostaa vaijerin päässä olevaa kauhaa.

Merentutkijoiden työskentelyä toisella Arandalla

Näytteiden otto on fyysistä työtä. Kuvassa otetaan näytettä pohjaeläinnoutimella.

Jan-Erik Bruun

Kolmas Aranda 1989 –

Vuonna 1989 Merentutkimuslaitos sai uuden, nykyaikaisen merentutkimuksen tarpeet täyttävän tutkimusaluksen, joka nimettiin kahden edeltäjänsä mukaan Arandaksi. M/S Arandan omisti ensin Merentutkimuslaitos, jonka jälkeen laiva siirtyi Suomen ympäristökeskuksen omistukseen. Alus suunniteltiin erityisesti Itämerellä tehtävään ympärivuotiseen tutkimustoimintaan, mutta myös napa-alueiden tutkimiseen. Itämeren lisäksi Aranda on operoinut mm. Etelämantereen vesillä ja arktisella alueella.

Yläviistosta otettu kuva aluksesta, jonka sivulla on oranssi ja vihreä raita.

Kolmas Aranda

Uusi nykyaikainen merentutkimusalus nimettiin edeltäjien mukaan Arandaksi vuonna 1989.

Kuvaaja?

Vuosina 2017 – 2018 Arandalle tehtiin suuri korjaus- ja muutostyö Rauma Marine Constructions Oy:n telakalla Raumalla. Aluksen näkyvin muutos on sen pidentyminen yli seitsemällä metrillä. Arandan perää ja peräkantta muotoiltiin uudelleen ja aluksen keskelle lisättiin uusi lohko. Lisämetrien myötä tutkimus- ja laboratoriotilat laajentuivat.

Rungon uuden muodon ja voimansiirron uudistaminen ansiosta Aranda pystyy liikkumaan entistä paremmin Itämeren jäissä ja Jäämeren jääkentän reunamilla.