Valon lisäksi putkilokasvit tarvitsevat juurtuakseen pehmeää pohja-ainesta, yleisimmin pehmeää savea tai liejua, jossa on mukana eri määriä hiekkaa, soraa, pieniä kiviä tai silttiä. Myös kivikko- ja somerikkorantojen yllättävänkin pieniin koloihin asettuu kasvamaan hyvinkin kookkaiksi venyviä putkilokasveja, jotka saattavat peittää alleen kiviin kiinnittyneet pienikokoiset levät.
Mutuparvi hakee suojaa putkilokasvien seasta.
Putkilokasvit ovat monimuotoinen ryhmä
Putkilokasviyhteisöjen lajikoostumus vaihtelee suuresti rannikon eri osissa. Suolaisuus vaikuttaa lajistoon, ja rannikon läheisyys näkyy makean veden lajien vahvana edustuksena. Osa putkilokasveista viihtyy sameammissa vesissä, osa taas avoimemmilla paikoilla. Myös veden ravinteisuuden suhteen putkilokasvikirjosta löytyy hyötyjiä joka lähtöön.
Koska vesien ympäristöolot ovat harvoin pysyviä, esiintyvät eri lajien vallitsemat putkilokasviyhteisöt usein myös päällekkäin ja lajisto voi vaihdella suurestikin eri vuosina. Suomen rannikon yleisimmät vedenalaiset putkilokasvit ovat hapsi- ja ahvenvita.
Putkilokasveilla on erilaisia keinoja selviytyä ja vallata alaa
Sameissa vesissä yleisiä ovat lajit, jotka tukeutuvat vahvaan juurakkoon ja nopeaan kasvuun kohti pintaa ja valon lähdettä. Avoimemmilla paikoilla vesi on usein kirkkaampaa, mutta pohjaan kiinnittyminen ja varren ja lehtien joustavuus ovat nopeaa pituuskasvua tärkeämpiä. Suojaisilla paikoilla taas aaltojen rakenteita repivä vaikutus on vähäisempi ja pinnalla kelluvat kookkaat lehdet lisäävät kasvin yhteyttävää pinta-alaa tehokkaasti.
Meriajokas- ja vitaniittyä
Putkilokasviyhteisöt tarjoavat elinympäristön lukuisille muille lajeille
Putkilokasviyhteisöt ovat yleensä monilajisia ja muodostavat suotuisilla paikoilla jopa koko vesipatsaan täyttäviä viidakoita, jotka tarjoavat suojaa ja ruokaa monille kaloille, kalanpoikasille ja selkärangattomille eläimille.
Putkilokasviyhteisöissä onkin Itämeren mittakaavassa hyvin korkea lajidiversiteetti ja ne ovat yksi Itämeren avainluontotyypeistä.
Putkilokasviyhteisöjen lajeja
- Hapsivita (Stuckenia pectinata)
- Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus)
- Tähkä-ärviä (Myriophyllum spicatum)
- Kalvasärviä (Myriophyllum sibiricum)
- Merisätkin (Ranunculus baudotii)
- Merihapsikka (Ruppia maritima)
- Pikkuhaura (Zannichellia palustris)