Sisällys
Itämeri on Pohjois-Atlantin koillinen reunameri, joka on vesitilavuudeltaan toiseksi suurin murtovetinen sisämeri, heti Mustanmeren jälkeen. Itämeri sijaitsee kokonaan Euraasian mannerlaatalla; siksi se on matala ja vesitilavuudeltaan pieni meri. Valtameret sijaitsevat mannerlaattojen vaihettumisvyöhykkeissä ja ovat siksi syviä.
Itämeren pääallas ulottuu Tanskasta Suomen lounaisosaan. Pääaltaan pituus on noin 1 600 kilometriä ja keskimääräinen leveys noin 190 kilometriä.
Itämeren saaristo on maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen. Erityisesti Suomen Saaristomeren ja Ruotsin Tukholman saaristo on mannerjään raastimen jäljiltä hyvin pirstaleinen ja vaihteleva. Niiden lukuisat saaret ovat pääasiassa kalliorantaisia. Perämerellä ja Itämeren eteläosissa on saaria vain harvakseltaan.
Itämeren suurimpia saaria ovat Ruotsin Gotlanti ja Öölanti, Viron Saarenmaa ja Hiidenmaa, Saksan Usedom sekä Suomen Ahvenanmanner.
Itämeren valuma-alueseen kuuluu yhdeksän rantavaltion lisäksi osia viidestä maasta: Tsekin tasavallasta, Slovaniasta, Ukrainasta, Valko-Venäjästä ja Norjasta.
Itämeren altaaseen valuu vettä 1,6 miljoonan neliökilometrin suuruiselta alueelta. Koska meren vesitilavuus on pieni, valuma-alueelta huuhtotuvat aineet laimenevat meressä huonosti. Itämerellä on vain kapea ja matala yhteys valtamereen, joten myös vedenvaihto on hidasta ja mereen joutuneet aineet pysyvät siellä pitkään.
Koska Itämeren vedenvaihto valtameren kanssa on rajoittunutta ja valuma-alueelta virtaa jatkuvasti makeaa vettä lukuista joista, vesi pysyy vähäsuolaisena murtovetenä. Itämeren vesi on makeinta suurissa jokisuistoissa, kuten Perämerellä ja Pietarin edustalla.
Itämeren osa-alueet pohjoisesta etelään: Perämeri, Selkämeri, Ahvenanmeri, Saaristomeri, Suomenlahti, Gotlannin allas (pohjoinen, itäinen, läntinen), Riianlahti, Gdanskin lahti, Bornholmin allas, Arkonan allas, Juutinrauma, Belttien meri, Kattegat, (Skagerrak).
Testaa tietosi: Itämeren aluejako