Kansainvälisellä yhteistyöllä on pitkä perinne Itämeren piirissä, aina alueen asutushistoriasta nykyaikaan. Eritasoisia yhteistyöohjelmia ja -elimiä on lukuisia aina kaupunkien verkostoista erilaisiin temaattisiin ohjelmiin.
Vaikka sopimukset tehdään kansainvälisenä yhteistyönä, tavoitteiden saavuttamisen keinot määritellään joka maassa erikseen.
Suomen meripolitiikka noudattaa kansainvälisiä sopimuksia merialueiden käytöstä ja hallinnasta. Se on linjattu kahdella tasolla:
- Kansallinen valtameriä koskeva politiikka
- Itämeren alueen strategia.
Lisäksi Suomi toteuttaa Itämeren ympäristönsuojelua usean hallinnonalan yhteisellä Merenhoidon suunnittelu-, seuranta- ja toimenpideohjelmalla.
Kansainväliset sopimukset luovat perustan meripolitiikalle
YKn merioikeusyleissopimus on kansainvälinen ja kattaa kaikki maailman meret. Se määrittelee miten meret jaetaan valtioiden kesken ja miten niillä liikutaan. Merten perustuslaiksikin kutsuttu merioikeusyleissopimus on aiheiltaan laaja-alainen ja sen jäseninä ovat lähes kaikki maailman valtiot.
Suomi on sitoutunut myös moniin muihin kansainvälisiin sopimuksiin, joilla säädetään yksittäisiä asioita tai jotka toimivat rajatuilla alueilla. Sopimukset laaditaan kansainvälisenä yhteistyönä ja ne perustuvat viimeisimpään tutkimustietoon.
Suomelle keskeinen kansainvälinen sopimus on Itämeren ympäristönsuojelusopimus, jonka toteutusta seuraa Helsinki komissio, HELCOM.
Lait ja asetukset ovat Suomen tapa toteuttaa sopimuksia
Meriä koskevia lakeja ja asetuksia sisältyy käytännössä kaikkiin eri hallinnonaloihin. EU:n säädösten ja kansainvälisten sopimusten toimeenpano toteutetaan kansallisella lainsäädännöllä. Sillä ohjataan esimerkiksi merellä ja rannikkoalueella tapahtuvaa elinkeinotoimintaa, meriluonnonvarojen käyttöä, ranta- ja avovesialueiden kaavoitusta, meriliikennettä ja satamatoimintaa.
Meren ja rannikon käytöstä aiheutuvien paineiden hillitsemisen lisäksi myös luontoarvojen ja kulttuuriperinnön säilyttäminen sisältyvät Suomen kansalliseen merilainsäädäntöön.
Ahvenanmaalla on oma lainsäädäntö - ja velvollisuudet
Ahvenanmaan itsehallintolaki antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää laeilla omista sisäisistä asioistaan ja päättää maakunnan tulo- ja menoarvioista. Itsehallintolain muuttaminen edellyttää sekä Suomen eduskunnan päätöksen perustuslain säätämisjärjestyksessä että sen hyväksymisen Ahvenanmaan maakuntapäivillä.
Itämeripolitiikassa keskeisimmät Ahvenanmaan itsehallintolain alaiset säädökset liittyvät ympäristöasioihin, kunnallishallintoon, elinkeinoelämän edistämiseen ja kulttuurin ja muinaismuistojen suojeluun.
Ahvenanmaan erityisasema EU:ssa edellyttää Ahvenanmaalta itsenäistä direktiiviraportointia ja esimerkiksi omaa merialuesuunnitelmaa.
Tavoitteiden toteutumista seurataan ja kehitetään jatkuvasti
Meripolitiikan tavoitteiden toteutumiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutusta arvioidaan alueellisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoisilla seurantaohjelmilla. Seurantojen avulla toimenpiteitä voidaan tehostaa, tarkentaa ja kohdistaa meren hyvän tilan saavuttamiseksi.