Läpivirtausmittarit keräävät tietoa Itämeren tilasta

Kauppalaivoihin asennetut mittausjärjestelmät koostuvat läpivirtausputkistosta sekä siihen asennetusta mittalaitteistosta. Veden sisääntulo sijaitsee noin 4–5 metrin syvyydessä, ja virtausta kontrolloidaan putkistoon asennetulla erillisellä pumpulla.


Miten kauppalaivat keräävät tietoa?

Reittiliikenteen aluksiin on asennettu läpivirtauslaitteisto. Tämä laitteisto havainnoi läpi virtaavan veden ominaisuuksia ja kerää näytteitä vedestä samalla, kun alukset kulkevat.

Vesinäytteet pumpataan viiden metrin syvyydestä. Niistä voidaan mitata lämmön ja suolaisuuden lisäksi myös veden biologisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin liittyviä tekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi ravinteiden ja kasviplanktonin määrät.

Aluksella oleva tietokone ottaa tiedot talteen, ja sieltä ne siirtyvät automaattisesti satelliitin välityksellä tutkijoiden käyttöön. Jatkuva ja tarkasti paikkoihin sidottu aineisto mahdollistaa sen, että ulapan perustutkimukseen saadaan pitkäaikaissarjoja, jotka ovat hyvin monikäyttöisiä.

Valoisaan pintakerrokseen keskittyneen kasviplanktonin ekologiaa ja lajistomuutoksia voidaan selvittää kauppalaivoilla kerätyn aineiston pohjalta. Planktonaineiston rinnalla kerätty hydrografinen, eli meren ominaisuuksista kertova aineisto antaa tietoa vesimassojen liikkeistä, kuten kumpuamisista, jotka säätelevät voimakkaasti planktonin lajistorakennetta. Alg@line-havainnot palvelevat myös ekologisten ja virtausmallien sekä satelliittihavaintojen todentamista.

Aineistoa on kerätty vuodesta 1993. Sitä käytetään esimerkiksi tausta-aineistona kansainvälisissä meriaineistopalveluissa, leväkukintojen ennustamisessa sekä merimallien ja satelliittihavaintojen validoimisessa.Koska planktonyhteisö on jakaantunut epätasaisesti vesimassaan, tiheä näytteenotto antaa totuudellisemman kuvan meren ekosysteemin nopeista ajallisista ja alueellisista muutoksista.

Optiset mittalaitteet seuraavat a-klorofyllin ja sinileväpigmentin määrää sekä veden sameutta (kuva vasemmalla). Automaattinen näytteenotin kerää vesinäytteet ja säilyttää ne jääkaappilämpötilassa satamaan asti (kuva oikealla).

Järjestelmää sekä siihen asennettua automaattista näytteenotinta ohjataan GPS:n avulla: laivan lähtiessä satamasta virtaus kytkeytyy päälle ja mittaus aloitetaan. Laivan ohittaessa näytepisteen näytteenotin ottaa vesinäytteen. Näin tutkijat pystyvät vertailemaan vesinäytettä sekä sen ottamisen aikana kerättyä dataa.

Automaattinen pesujärjestelmä kytkeytyy päälle matkan päätteeksi satamassa, mikä vähentää läpivirtauslaitteiston likaantumista ja parantaa datan laatua.