Kauppalaivojen tekemän seurannan aikasarjat Laivojen ottamista vesinäytteistä analysoidut ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet kertovat Itämeren tilasta. Tutustu kuluvan vuoden tuloksiin ja vertaa niitä 2000-luvulla tehtyjen mittauksien keskiarvoon. Levämäärä on korkeimmillaan keväällä ja loppukesästäLevien kokonaismäärää mitataan yleisimmin analysoimalla vesinäytteestä a-klorofyllin pitoisuus. Klorofylli on kasviplanktonlevien yhteyttämispigmentti, ja sen määrä kuvastaa levämäärää. Alla olevissa aikasarjoissa nähdään selvästi levämäärän olevan korkeimmillaan keväällä ns. kevätkukinnan aikaan. Toinen selkeä nousu levämäärässä on loppukesästä sinilevien runsastuttua. Suomenlahdella levämäärä nousee korkeammaksi kuin Pohjoisella Itämerellä tai Arkonan altaalla. Kasviplanktonin määrä Suomenlahdella. Oranssit pisteet kuvaavat kuluvan vuoden havaintoja, kun taas vihreä käyrä kertoo 2000-luvun keskiarvosta. Mittaukset on tehty avomerialueella. Kasviplanktonin määrä Pohjoisella Itämerellä. Oranssit pisteet kuvaavat kuluvan vuoden havaintoja, kun taas vihreä käyrä kertoo 2000-luvun keskiarvosta. Mittaukset on tehty avomerialueella. Kasviplanktonin määrä Arkonan altaalla. Oranssit pisteet kuvaavat kuluvan vuoden havaintoja, kun taas vihreä käyrä kertoo 2000-luvun keskiarvosta. Mittaukset on tehty avomerialueella. Fosforipitousuus talvella ennakoi sinilevien kasvua kesälläFosfori on toinen levien kasvua rajoittavista ravinteista. Talven aikana mitattujen ravinteiden määrästä voidaan arvioida Itämeren rehevöitymistä. Suuri talviaikainen fosforipitoisuus ennakoi runsaita sinileväkukintoja seuraavana kesänä. Kesällä fosforin määrä on pienempi kuin talvella kasviplanktonin käytettyä sitä ravintonaan. Suomenlahdella fosfaattipitoisuudet ovat muita alueita korkeammat varsinkin talvella. Fosfaatin määrä Suomenlahdella. Punaiset pisteet kuvaavat kuluvan vuoden havaintoja, kun taas sininen käyrä kertoo 2000-luvun keskiarvosta. Mittaukset on tehty avomerialueella. Fosfaatin määrä Pohjoisella Itämerellä. Punaiset pisteet kuvaavat kuluvan vuoden havaintoja, kun taas sininen käyrä kertoo 2000-luvun keskiarvosta. Mittaukset on tehty avomerialueella. Fosfaatin määrä Arkonan altaalla. Punaiset pisteet kuvaavat kuluvan vuoden havaintoja, kun taas sininen käyrä kertoo 2000-luvun keskiarvosta. Mittaukset on tehty avomerialueella. Typpi säätelee levien kasvuaTyppi on fosforin lisäksi toinen levien kasvua rajoittavista ravinteista. Itämeren typpipitousuus on korkeimmillaan alkutalvesta, mutta pienenee kesällä kasviplanktonin käyttäessä sitä ravintonaan. Suomenlahdella typpiipitoisuudet ovat muita alueita korkeammat varsinkin talvella. Nitraatin määrä Suomenlahdella. Punaiset pisteet kuvaavat kuluvan vuoden havaintoja, kun taas keltainen käyrä kertoo 2000-luvun keskiarvosta. Mittaukset on tehty avomerialueella. Nitraatin määrä Pohjoisella Itämerellä. Punaiset pisteet kuvaavat kuluvan vuoden havaintoja, kun taas keltainen käyrä kertoo 2000-luvun keskiarvosta. Mittaukset on tehty avomerialueella. Nitraatin määrä Arkonan altaalla. Punaiset pisteet kuvaavat kuluvan vuoden havaintoja, kun taas keltainen käyrä kertoo 2000-luvun keskiarvosta. Mittaukset on tehty avomerialueella. Aineistot on tuotettu yhteistyössä Euroopan rannikkomerien tutkimusinfrastruktuuri JERICO-RI:n kanssa (Joint European Research Infrastructure network for Coastal Observatory). JERICO Research Infrastucture (englanniksi) Jaa sivu Jaa sivu Twitterissä Jaa sivu Facebookissa Läpivirtausmittarit keräävät tietoa Itämeren tilasta