Matalat merenlahdet kuhisevat elämää
Mataliksi merenlahdiksi luokitellaan syvyydeltään alle neljään metriin jäävät merialueet, jotka ovat suurelta osin mantereen ympäröimiä. Matalia merenlahtia on monenlaisia sekä koon, avoimuuden, virtaaman että suolaisuuden osalta. EU:n luontodirektiivin luontotyypeistä laajat matalat merenlahdet, rannikon laguunit ja jokisuistot edustavat kaikki matalien merenlahtien kirjoa. Laguuneista erityishuomion saavat merestä lähes kokonaan irti kuroutuneet fladat, jotka ovat Suomen vesilain suojelemia.
Putkilokasvit
Putkilokasveihin kuuluu vedenalaisia ja veden päällä versoavia kasveja. Näitä ovat esimerkiksi järviruoko, järvikorte, ulpukka, hapsivita, ahvenvita ja merisätkin.
Linnut
Puolisukeltajat, kuten sinisorsa ja kyhmyjoutsen, viihtyvät matalissa lahdissa. Näillä alueilla viihtyvät myös hyönteissyöjät eli esimerkiksi kertut sekä kahlaajat, joihin esimerkiksi meriharakka kuuluu.
Kalat
Ahven, hauki, särki ja lahna ovat matalilla lahdilla viihtyviä kalalajeja. Matalat lahdet ovat tärkeitä poikasalueita monille kalalajeille.
Matalissa merenlahdissa on monimuotoinen lajisto
Matalat merenlahdet ansaitsevat saamansa erityishuomion. Usein ruovikoiden reunustamat suojaiset lahdet kuhisevat elämää, ja tuottavat ekosysteemipalveluja laajalle alueelle – niin maalla kuin meressäkin.
Valumavedet kuljettavat rannalle kiintoainesta ja ravinteita, josta iso osa sitoutuu joko ranta- tai vesikasvillisuuteen. Kasvilajisto on runsas ja monimuotoinen, ja sen suojissa vilistää joukko erilaisia selkärangattomia eläimiä ja hyönteisten toukkia.
Kaloista etenkin hauet, ahvenet ja särkikalat hakeutuvat mataliin rantavesiin kutemaan, ja kalanpoikaset aloittelevat elämänsä näissä suojaisissa ja lempeissä oloissa. Kalanpoikasia ja pohjaliejuun kaivautuneita selkärangattomia kokoontuvat syömään niin kookkaammat kalat kuin vesi- ja rantalinnutkin.
Monet hyönteiset laskevat munansa merenlahtien lämpimään ja tyyneen veteen, ja toukkavaiheet kehittyvät joko pohja-aineksessa tai kasvillisuudessa kiipeillen.
Uhanalaiset vesikasvit viihtyvät matalissa merenlahdissa
Matalista rantavesistä löytyy suurin osa Suomen rannikon uhanalaisista vesikasveista. Niiden elinympäristöjen hävittäminen ja haittaaminen on kielletty luonnonsuojelulaissa. Suojelemalla luonnontilaisia ja luontoarvoiltaan erityisiä merenlahtia, voidaan laajankin alueen monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja turvata tehokkaasti.