Tällaista on meriarkeologin työ Suomessa

Kun mainitsee uudelle tuttavalle työskentelevänsä meriarkeologina, yleisin reaktio on ihmetys tai mielenkiinto. Sitten seuraa hämmentyneitä kysymyksiä: mitä meriarkeologi voi tehdä Suomessa? Onko täällä tutkittavaa? Vastaus on kyllä. Tutkittavaa riittää lähes loputtomiin.

Museoviraston meriarkeologit

Seuraa Instagramissa

Museovirastossa työskentelee kolmihenkinen meriarkeologien tiimi

Mitä kautta meriarkeologiksi?

Suomessa meriarkeologian opintojen tilanne on vaihdellut paljon vuosikymmenten aikana. Tällä hetkellä arkeologiaa voi opiskella pääaineena Helsingin, Turun ja Oulun yliopistossa mutta meriarkeologin opetusta ollaan kehittämässä. Helsingin yliopistossa on meriarkeologian apulaisprofessuuri. 

Mitään täysin valmista opintopolkua meriarkeologiksi ei ole, vaan opiskelu vaatii paljon omaa aktiivisuutta ja usein meriarkeologista koulutusta hankitaan ulkomailta. Arkeologin koulutus, tietous merellisestä historiasta ja sen eri osa-alueista, kuten laivanrakennuksesta, ovat tärkeitä. Tutkimussukelluskoulutusta tarjotaan eri puolilla Eurooppaa. Suomessa ei tällä hetkellä (2019) järjestetä vastaavaa koulutusta, mutta käynnissä on tutkinnon perusteiden uudistus.

Merellisen kulttuuriperinnön pariin voi hakeutua merimuseoissa tehtyjen työharjoittelujen tai erilaisten arkeologisten kaivausprojektien kautta. Tällä hetkellä Suomessa toimii yhteensä puolisen tusinaa meriarkeologia Museovirastolla, yksityisissä firmoissa ja Helsingin yliopistossa.

Minkälaisia töitä kuuluu meriarkeologin vuoteen?

Meriarkeologin tavallista arkipäivää ei voi kuvata vain yhdellä lauseella. Työ vaihtelee vuodenajan mukaan: kesäkaudella tehdään pääosin kenttätöitä erilaisilla kohteilla ja talvet kuluvat toimistossa materiaalien käsittelyn merkeissä. Mutta meriarkeologisia kenttätöitä voidaan tehdä vaikka ympäri vuoden.

Monet meriarkeologiset työt ovat tietyn aikaa kestäviä hankkeita, esimerkiksi kaavoitus- tai rakennusprojekteihin liittyviä inventointeja ja kohteiden tarkistuksia. Työtehtäviin voi kuulua paljon kaikkea erilaista riippuen siitä, minkälainen projekti on käynnissä ja minkälaisia arkeologisia kohteita alueella on.

Meriarkeologin kenttätyöt vaativat keskittymistä

Kenttätöiksi kutsutaan käytännön arkeologisia töitä, jotka tehdään maastossa. Tutkittavat kohteet sijaitsevat ympäri Suomen vesialueita, sisävesiltä kauas ulkomerelle. Kenttätyöt valmistellaan sukellusturvallisuusohjeistusta noudattaen. Tärkeää on huolehtia myös sukellus- ja tutkimuskaluston kunnosta. 

Kohdetta tutkitaan meriarkeologisen tutkimuksen eri menetelmin, riippuen kohteen luonteesta ja tutkimuksen tarpeesta. Tutkimussukelluksilla kerätään järjestelmällisesti tietoa arkeologisesta kohteesta ja pyritään etsimään vastauksia muun muassa seuraaviin peruskysymyksiin:

• Mikä löytö on kyseessä?
• Kuinka vanha kohde on?
• Miksi se on kyseisessä paikassa?
• Mitä löydölle pitäisi tehdä tulevaisuudessa?

Päivittäiset keliolosuhteet vaikuttavat kenttätyön tekemiseen etenkin meriolosuhteissa.
Pinnan alla meriarkeologin täytyy keskittyä kohteen arkeologiseen dokumentointiin sekä sukellusturvallisuuteen. Usein tärkein dokumentointimenetelmä on kamera.

Itämeren oloissa näkyvyys voi vaihdella paljon ja usein lämpötila ei kesäisinkään nouse kovin korkeaksi. Tutkimukseen vaikuttaa paljon myös kohteen syvyys: mitä syvemmälle mennään, sitä haastavammaksi olosuhteet muuttuvat.

Työ on paljon muutakin kuin sukeltamista

Kenttätutkimukset ovat vain pieni osa arkeologista työtä. Vedenalaisessa arkeologiassa kenttätöiden määrän on arvioitu olevan alle 10 prosenttia kokonaistyömäärästä. Esi- ja jälkitöihin kuluu yleensä kolmin- tai nelinkertainen aika verrattuna itse kenttätyön tekemiseen. Aika määräytyy sen mukaan, minkälaisia kenttätöitä on tehty: kajoamattomia vai kajoavia.

Lue myös tämä

Tutkimussukellus on vaativaa mutta antoisaa työtä

Kohteelta otettuja näytteitä analysoidaan ja lähetetään ajoituslaboratorioon. Lopuksi tutkimuksesta kirjoitetaan raportti, suunnitellaan mahdollisia julkaisuja ja esitellään tehtyjä töitä. Kenttäkauden jälkeen suunnitellaan myös jo tulevan kenttätyökauden tutkimuksia.Kuva-aineisto arkistoidaan ja toisinaan mallinnetaan kolmiulotteiseksi malliksi tutkimus-ja esittelykäyttöä varten. Kentällä kerätty tieto tallennetaan Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin.

Meriarkeologit tekevät myös merellisen kulttuuriperinnön hallintoon kuuluvia asioita. Työ sisältää erilaisten esitysten, koosteiden ja raporttien laadintaa. Lisäksi valmistellaan erilaisia suunnitelmia ja budjetteja.

Meriarkeologit osallistuvat aktiivisesti alan koti- ja ulkomaisiin konferensseihin ja muihin tapaamisiin. Ajankohtaiset keskustelunaiheet, kuten ilmastonmuutos, merien roskaantuminen, haamuverkot ja merialuesuunnittelu koskettavat myös meriarkeologiaa. Lisäksi meriarkeologit käsittelevät sukeltavalta yleisöltä tullutta aineistoa ja ilmoituksia uusista vedenalaislöydöistä.

Lue lisää meriarkeologien Haavit auki -blogista!

Tai seuraa toimintaa instagramissa: sunkenheritage_fin