Onko tässä Suomen kiinnostavin työ? Podcast vie meribiologien matkassa Itämeren luontoaarteiden ääreen

Metsähallituksen uusi podcast-sarja johdattaa kuulijan pintaa syvemmälle tutustumaan Itämeren ainutlaatuiseen luontoon ja sen suojelutyöhön.

Metsähallituksen uusi podcast-sarja johdattaa kuulijan pintaa syvemmälle tutustumaan Itämeren ainutlaatuiseen luontoon ja sen suojelutyöhön. Viidessä jaksossa Metsähallituksen meritiimin asiantuntijat etsivät uhanalaisia lajeja, istuttavat meriajokasniittyjä, kunnostavat kaloille kutupaikkoja, keräävät ihmisten mereen heittämää roskaa ja kartoittavat sukeltaen Itämeren luonnon tilaa.

- Kaikkien aikojen suosikkikohteeni on Luodematalat, joka on riutta keskellä Suomenlahtea. Se on unenomainen maailma, johon sukeltaessa voi kokea olevansa jossakin, missä kukaan ei ole aiemmin käynyt. Niinä hetkinä tulee olo, että haluan säästää jälkipolville tunteen, että meillä on vielä koskemattomia paikkoja, kuvailee meribiologi Maiju Lanki työnsä huippuhetkiä podcastissa.

Metsähallituksen Luontopalvelujen meritiimi tekee monipuolista työtä Itämeren luonnon eteen. Meritiimi kerää tietoa lajeista, kartoittaa monimuotoisuudelle tärkeitä alueita, ennallistaa luontoa ja huolehtii monin tavoin merialueilla sijaitsevista kansallispuistoista ja muista luonnonsuojelualueista.

Lisäksi tehdään selvityksiä luonnonsuojelualueiden ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa varten. Esimerkiksi tuulivoimaloita ei voida merelle pystyttää ilman, että alueen luontoarvot tutkitaan. Kaiken taustalla on kansainvälinen ja kansallinen tavoite Itämeren hyvin tilan saavuttamiseksi.

Meriniittyjä istuttamassa

Yksi tärkeistä uusista avauksista on meriluonnon ennallistaminen. Metsähallitus yhteistyökumppaneineen on kokeillut meriajokas-nimisen vesikasvin istuttamista uusille kasvupaikoille. Meriajokas on niin sanottu avainlaji Itämeressä, sillä kasvaessaan laajoina niittyinä hiekkaisilla merenpohjilla se luo suojaa ja ravintoa lukuisille muille lajeille.

Meriajokas on kuitenkin huvennut Itämeressä huolestuttavaa vauhtia mm. rehevöitymisen takia. Ruotsin länsirannikolla kasvustoja on kadonnut tuhansia hehtaareja, kertoo meribiologi Aija Nieminen podcastin ensimmäisessä jaksossa. Meriajokasniittyjen ennallistamisen kokeiluista on lupaavia tuloksia, mutta jännitys on aina suuri, kun sukeltajat laskeutuvat istutuspaikoille tarkastamaan kasvin kasvua.

- Muistan ensimmäisen kerran, kun kävimme seuraamassa istutettuja meriajokkaita ja särmäneula - pitkulainen kala, jolla on trumpettimainen kuono – uiskenteli siellä istutettujen meriajokkaiden seassa. Siitä tuli hymy huulille, kertoo Aija Nieminen.

Itämeri kuntoon yhteistyöllä

Tärkeä osa meritiimin työtä on tiedon kerääminen Itämeren lajeista ja luonnon tilasta. Meribiologi Essi Keskinen on sukeltanut Itämeren vesissä jo noin 30 vuoden ajan ja nähnyt omin silmin huolestuttavan muutoksen.

- Pari kesää sitten sukelsimme Saaristomerellä hyvin kaukana ulkosaaristossa, missä on normaalisti kirkkaat vedet, puhtaat rakkohaurut ja puhtaat rannat. Nyt kaikkea peitti paksu rihmalevien kerros. Se kertoo siitä, että siellä on paljon ravinteita ja vesi oli hirveän lämmintä. En ollut koskaan nähnyt niin paljon rihmalevämattoa ulkomerellä, päivittelee Keskinen.

Itämerta uhkaavat ihmisen aiheuttama ravinnekuormitus, saasteet, ilmastonmuutos ja vieraslajit, mutta ponnistelut meren eteen ovat myös mittavat. Metsähallitus vetää Biodiversea LIFE IP -projektia, joka on Suomen suurin yhteistyöhanke Itämeren monimuotoisen luonnon turvaamiseksi. Onko unelmien puhdas Itämeri vielä tavoitettavissa?

- Haluan olla optimistinen. Biodiversea-hankkeessa olen huomannut, että meillä on hyvin paljon osaamista. Yhdessä voimme parantaa Itämeren tilaa, uskoo hankkeen projektipäällikkönä toimiva Anette Bäck.

Metsähallituksen meritiimin työstä kertovan Vedenalaisen varjelijat -podcastin löydät Spotifysta ja muilta suosituimmilta podcast-alustoilta tai Biodiversea-hankkeen verkkosivuilta.