Ahvenanmaa – itsehallinnollinen saarivaltakunta

Ahvenanmaa on itsehallinnollinen osa Suomen tasavaltaa. Siksi Ahvenanmaalla on oma parlamentti, Ahvenanmaan maakuntapäivät ja hallitus, Ahvenanmaan maakuntahallitus. Itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää omia lakeja.

Charlotta Björklund

Kirjoittaja työskentelee projektikoordinaattorina Ahvenanmaan maakuntahallituksessa

Itsehallintolaissa luetellaan osa-alueet, joilla Ahvenanmaan parlamentilla ja Ahvenanmaan maakuntahallituksella, on lainsäädäntöoikeus. Tärkeimmät alueet ovat:
  • Opetustoimi, kulttuuri ja muinaismuistojen suojelu
  • Ympäristöasiat
  • Terveyden- ja sairaanhoito
  • Elinkeinoelämä
  • Sisäinen liikenne
  • Kunnallishallinto
  • Poliisitoimi
  • Posti, radio ja televisio

Näillä alueilla Ahvenanmaa on lähes itsenäinen valtio, jolla on omat lakinsa ja oma hallinto. Ahvenanmaalla on esimerkiksi omat luonnonsuojelu- , kalastus- ja metsästyslait.

On myös olemassa useita osa-alueita, joilla Suomen lait ovat voimassa Ahvenanmaalla. Nämä ovat:

  • Ulkoasiainhallinto
  • Suurin osa siviili- ja rikosoikeutta
  • Tuomioistuimet
  • Tullilaitos, rannikkovartiosto, väestönsuojelu
  • Valtionverotus

Joissakin asioissa Ahvenanmaalla ja Suomella on yhteinen lainsäädäntöoikeus. Yksi esimerkki on merenkulku, jossa kaupallinen merenkulku ja sen kulkuväylät kuuluvat Suomen toimivaltaan, kun taas Ahvenanmaa säätää lakeja koskien muuta veneliikennettä ja sen kulkuväyliä.

Miksi Ahvenanmaalla on itsehallinto?

Ahvenanmaa, kuten suuri osa nykyistä Manner-Suomea, kuului aiemmin Ruotsin valtakuntaan. Ahvenanmaalla oli tuolloin melko itsenäinen hallinto. Sodan jälkeen 1808-1809, Ruotsin joutuessa luopumaan Suomesta ja Ahvenanmaasta Venäjälle, Ahvenanmaasta tuli osa Suomen suurherttuakuntaa.

Kun Venäjän tsaarivaltakunta alkoi hajota, järjestettiin elokuussa 1917 Ahvenanmaan kansankorkeakoulussa salainen neuvottelu, johon osallistui edustajia kaikista ahvenanmaalaisista kunnista. Siellä päätettiin jättää Ruotsin kuninkaalle hakemus yhdistää Ahvenanmaa uudelleen vanhaan emämaahan Ruotsiin.

Joulukuussa 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi tasavallaksi vedoten samaan kansojen itsemääräämisoikeusperiaatteeseen, johon ahvenanmaalaisetkin viittasivat tukeakseen uudelleenliittymistään Ruotsiin.

Suomi ei ollut valmis suostumaan ahvenanmaalaisten toiveisiin, vaan heille tarjottiin eräänlaista sisäistä itsehallintoa. Ahvenanmaa ei kuitenkaan hyväksynyt tätä, ja jopa Ruotsissa tuettiin ahvenanmaalaisten toiveita.

Konfliktin ratkaisemiseksi asia siirtyi vastaperustetulle Kansanliitolle. Kansanliitto teki kompromissipäätöksen kesäkuussa 1921. Suomi sai Ahvenanmaan saaret hallintaansa, mutta heidän tuli taata ahvenanmaalaisille sen ruotsin kielen, kulttuurin, paikalliset tavat ja itsehallintojärjestelmän, jota Suomi oli tarjonnut Ahvenanmaalle vuonna 1920.

Samalla päätettiin Ahvenanmaan demilitarisoinnista ja neutralisoinnista, mikä tarkoittaa, ettei Ahvenanmaalla saa olla sotilaita.

Ahvenanmaan eduskunta kokoontui ensimmäisen kerran 9 kesäkuuta 1922. Kesäkuun 9. Päivää juhlitaan nykyään Ahvenanmaan Itsehallintopäivänä.

Ahvenanmaan maakuntahallitus Maarianhaminassa.