Merellinen kulttuuriperintö mukana kansainvälisissä hankkeissa

Hankeyhteistyö on osa Museoviraston kansainvälistä toimintaa. Vuosittain virasto on mukana erilaisissa kansainvälisissä merellisissä hankkeissa. Hankkeissa koottuja tietoja käytetään hyväksi myös Suomen kulttuuriperintöalan kehittämisessä.

Sinikka Kärkkäinen

Kirjottaja työskentelee meriarkeologina ja projektitutkijana Museovirastossa

Itämeren vedenalainen kulttuuriperintö on maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen monipuolista ja hyvin säilynyttä. Tämä rikas kulttuuriperintö on mukana Itämeren alueen merialuesuunnittelussa sekä turismipotentiaalin hyödyntämisessä. 

BalticRIM-hankkeessa luotsataan merellistä ja vedenalaista kulttuuriperintöä tiiviisti mukaan merialuesuunnitteluun. Baltacar-hankkeessa taas edistetään hylkyjen sukellusturismia muun muassa kehittämällä hylkypuistoja. 

Merialuesuunnittelu on ajankohtainen teema Euroopassa

Merialuesuunnittelulla edistetään merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Kulttuuriperintö on yksi käyttömuoto samalla tavalla kuin vaikkapa kalastus, laivaliikenne ja merelliset tuulivoimapuistot. 

Merialuesuunnittelun taustalla vaikuttaa EU:n merialuesuunnitteludirektiivi vuodelta 2014. Suomessa laaditaan kolme merialuesuunnitelmaa rannikon maakuntien liittojen yhteistyönä maaliskuun 2021 loppuun mennessä.
 
BalticRIM eli Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management -hankkeessa merellistä ja vedenalaista kulttuuriperintöä tuodaan tiiviisti mukaan merialuesuunnitteluun. Hankkeessa luodaan hyviä käytäntöjä erilaisten merellisten kulttuuriperintöalueiden määrittelyyn, suunnitteluun, konflikti- ja synergiatarkasteluihin sekä kestävän sinisen kasvun, kuten merellisen kulttuuriperintöturismin, edellytyksiin. 

Hanke tekee yhteistyötä useiden merialuesuunnittelun ja kulttuuriperintöturismin hankkeiden kanssa.
 
Hankkeen kumppaneina on Itämeren alueen kansallisia kulttuuriperintöhallinnon ja merialuesuunnittelun asiantuntijoita Saksasta, Suomesta, Virosta, Liettuasta, Puolasta, Tanskasta ja Venäjältä. Hanketta vetää Schleswig-Holsteinin osavaltion arkeologinen osasto. Suomesta mukana ovat hankekumppaneina Museovirasto, Metsähallitus ja Turun yliopisto. Muita kansallisia kumppaneita ovat Ålands Landskapsregering Kulturbyrån, Kymenlaakson Liitto ja Sukeltajaliitto. 

Mitä BalticRIM-hanke käytännössä tekee?

BalticRIM-hankkeessa tehdään vedenalaisia kenttätöitä eri puolilla Itämerta ja Suomea. Näiden avulla tuotetaan uutta tietoa merellisestä kulttuuriperinnöstä. Hankkeessa kartoitetaan mm. Itämeren ja Suomen kiinnostavimpia laivaloukkuja eli hylkykeskittymiä, merellisiä taistelualueita, vanhoja satamia ja vedenalaisia kulttuurimaisemia. 

Samalla parannamme merellisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta, käytettävyyttä sekä tuemme ns. sinistä kasvua, kuten merellistä matkailua. Pistemäisen tiedon sijaan kartoille piirretään laajempia merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnön alueita, joihin yhdistetään myös luontoarvoja.
 
Eri puolilla Suomea järjestettävissä työpajoissa sukeltajat, paikalliset toimijat ja asukkaat jakavat arvokasta kokemusperäistä tietoaan merellisestä ja vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä. Kävijäkyselyillä kartoitetaan sukeltajien mieltymyksiä, toiveita ja paikkoja, joissa sukelletaan aktiivisesti. 

Hankkeen tutkimusosuudessa tarkastellaan vedenalaisen maiseman kokemista ja tuodaan se pinnan alta mukaan yleiseen maisemakeskusteluun.

Baltacar- hanke ja vedenalainen turismi

Baltacar eli Baltic History Beneath the Surface on Viron, Suomen ja Ruotsin yhteinen EU-projekti, jossa tähdätään vedenalaisen kulttuuriperinnön turismipotentiaalin hyödyntämiseen Itämeren alueella. 

Tavoitteena on edistää kulttuurimatkailua muinaisjäännöksille niiden alkuperäisessä ympäristössä eli parantaa hylkyjen saavutettavuutta merenpohjassa. 

Hankkeessa etsitään myös uusia tapoja esittää vedenalaista kulttuuriperintöä, jotta myös ei-sukeltavien keskuudessa heräisi mielenkiinto vedenalaista kulttuuriperintöä kohtaan. Hylyistä tehdään esimerkiksi 3D-malleja ja printtejä, opaskirjoja ja esitteitä, sekä 360˚-kuvauksella luotuja virtuaalisukelluksia.

Lue myös tämä

Helsingin hylkypuisto Kronprins Gustav Adolf

Suomessa projektin pääosassa ovat neljä eriaikaista hylkyä Suomenlahden rannikolta. Helsingin edustalla on vuonna 1788 uponnut linjalaiva Helsingin Kronprins Gustav Adolf, Hangossa 1600-luvun hollantilaistyyppinen Kaapelihylky, Kemiönsaaressa 1800-luvun purjealukset Garpen 1 ja Keulakuvahylky. Hankkeessa kyseisten hylkyjen saavutettavuutta parannetaan asentamalla hylyille poijuja, opastauluja ja -köysiä. Myös ankkurointisysteemejä parannetaan, minkä tarkoituksena edistää vastuullista turismia.

Saavutettavuuden parantaminen hyödyntää hylkyjen kunnon seurantaa ja suojelua. Hylyillä vierailevien sukeltajienkin toivotaan jakavan kuviaan ja havaintojaan sekä kertovan, mikäli hylyissä tai niiden rakenteissa on tapahtunut muutoksia.

Lisää tietoa hankkeista Museoviraston sivuilta.