Haapasaaren saaristokylällä on pitkä historia

Kotkan ulkosaaristossa sijaitseva Haapasaaren kylä on ollut tärkeä etappipaikka kauppamerenkulussa, sotatoiminnassa ja merivartioinnissa 1300-luvulta lähtien. Se on sijainnut merkittävien vesireittien varrella kuljettaessa Novgorodiin tai Vehkalahdelle (nyk. Hamina) päin.


Saaren karikkoista ympäristöä on kuitenkin myös pelätty merenkulkijoiden keskuudessa ja aluetta on kutsuttu ”Perkeleenkareiksi”. Tästä syystä luotsit ovat asuttaneet saarta pysyvästi viimeistään 1500-luvulta lähtien.

Luotsitoiminta oli yksi saaren pääelinkeinoista

Luotsitoiminta oli haapasaarelaisille kalastuksen, hylkeenpyynnin ja kauppamerenkulun lisäksi yksi pääelinkeinoista. Luotsien tehtävä oli opastaa aluksia hankalilla väyläosuuksilla. Luotsivanhin, eli oltermanni, toimi muiden esimiehenä.

Venäläisen maisemamaalari Akelsei Bogoljubovin piirros Haapasaaresta mereltä 1800-luvulta. Teoksesta Al'bom morskih" vidov" sěvernago berega Finskago zaliva.

Luotsien määrä oli suuri, koska kaikki ulkomailta Haminaan tai Pietariin kulkevat laivat kulkivat Haapasaaren kautta. Luotsit rakensivat avukseen merimerkkejä ja tunnusmajakoita jo 1700-luvulla. Vuonna 1862 rakennettiin nykyisinkin maisemaa hallitseva harmaakivinen tunnusmajakka, joka toimi edeltäjänsä tapaan luotsien vahtipaikkana.

Tunnusmajakkaa on korjailtu vuosien varrella, ja nykyisin se toimii puolustusvoimien merivartiotornina. Se on yhä keskeinen osa saaren kulttuuriympäristöä ja tärkeä maisemahistoriallinen elementti.

Haapasaari mereltä.

Kesäisin saari täyttyy lomalaisista

Pitkäaikainen ja perinteikäs luotsitoiminta saarella lopetettiin 1960-luvulla. Vanhat, sukupolvelta toiselle kulkeneet luotsi- ja merenkulkuperinteet painuivat unholaan. Vähitellen pysyvä asutus siirtyi muualle: saarella asuu enää muutamia henkilöitä ympäri vuoden. Viikonloppuisin ja etenkin kesäisin saari täyttyy asukkaista ja lomalaisista.

Saaren historiallinen yleisilme on hyvin säilynyt ja vanha tunnelma sekä merelliset elinkeinot ovat yhä aistittavissa. Vanhimmat talot ovat peräisin 1700-luvulta. Ne muodostavat tiiviin ja sokkeloisen kyläyhteisön yhdessä uudempien rakennusten kanssa. Kiviaidoilla reunustetut pihat ovat pieniä ja tilkkumaisia, ja rantoja reunustavat tunnelmalliset venevajat, laiturit ja ranta-aitat.

Haapasaari on mainio päiväretkikohde. Siellä toimii pieni kauppa, kioski ja saaren historiaa esittelevä museo. Sieltä löytyy myös kolme mahdollista uhrikiveä. Lisäksi ympäröivillä karikkoisilla vesialueilla on lukuisia hylkyjä, joista löytyy lisätietoa Kulttuuriympäristön palveluikkunasta.

Lue lisää Haapasaari- seuran verkkosivuilta!

Vanha talvinen mustavalkoinen kuva vuodelta 1953, jossa etualalla seisoo mies. Talvinen kuva rannasta. Otettu jäältä. Valkoinen puurakennus, jonka sein�ss� lukee Haapasaaren OK, Est. 1907.
Haapasaareen vuonna 1907 perustettu osuuskauppa on Suomen pienin itsenäinen osuuskauppa

Miksi ja miten tätä kohdetta suojellaan?

Haapasaari on rakennuskannaltaan hyvin säilynyt esimerkki luotsauksen ja kalastuksen tuottamasta, rakennetusta ympäristöstä itäisellä Suomenlahdella. Siksi se on määritelty kokonaisuudessaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Lue lisää suojelusta Museoviraston sivuilta!

Saaren vanha puukirkko on suojeltu erikseen kirkkolailla. Puukirkko rakennusperintörekisterissä

Saari on myös valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja kuuluu itäisen Suomenlahden kansallispuistoon.

Vierailu

Haapasaareen on helppo päästä ympäri vuoden yhteysaluksella Kotkasta. Matka kestää noin 2,5 tuntia.

Yhteysaluksen aikataulut. 

Museoviraston karttapalvelu

P: 6683527, I: 510683 (ETRS-TM35FIN)