Russarön majakka – Hankoniemen silmä

En ole taivaan tähti, vaan vilkkumajakka,
Oon Hankoniemen torni rannikolla
Ja johdan purjehtijat, kun päiv’ on sammunna
Ja vaara väijyy salakallioilla.
Mä käännän lyhtyäni pimeeks ja paistamaan,
Mereen valoni kaikki näkevät loistavan:
On Hangon silmä, lausuvat ilolla.

– Zacharias Topelius

Russarön saari sijaitsee Hankoniemen edustalla, noin 5 kilometrin päässä Hangon satamasta etelään. Hankoniemi sijaitsee keskeisellä paikalla meriväylien varrella ja sen ympäristössä on käyty monia merkittäviä meritaisteluita. Russarön saarella on tästä johtuen ollut vaiheikas historia ja sinne on vuosisatojen varrella rakennettu erilaisia merimerkkejä, linnoitteita ja luotsiasemia.

Ote vuoden 1880 merikartasta.

Merimerkkejä jo 1700-luvun alusta lähtien

Russarön saarella tiedetään olleen merimerkkejä jo 1700-luvun alusta lähtien. Ne olivat puisia, valottomia tunnusmajakoita 1800-luvulle saakka, kunnes huomattiin tarve valomajakalle.

Venäjän keisari määräsi majakan rakennettavaksi vuonna 1826 ja vanha puinen pooki muutettiin valomajakaksi. Se saatiin käyttöön vuonna 1838, mutta purettiin jo Krimin sodan aikana vuonna 1854. Sodan jälkeen tilalle rakennettiin väliaikainen tunnusmajakka, koska kivimajakan suunnitelmat olivat vasta tekeillä.

Nykyisin saaren maisemaa hallitseva kahdeksankulmainen, graniitista ja tiilestä rakennettu majakka valmistui vuonna 1863. Sen korkeus merenpinnasta on 34 metriä. Majakka on yhä käytössä ja toimii nykyisin sähköllä.  Valo näkyy 16 meripeninkulman, eli lähes 30 kilometrin päähän.

Venäläisen meriupseerin ja merimaalarin piirros Russarön majakasta hänen matkapäiväkirjasta. Lähde: Aleksei Bogoljubov Al'bom morskih" vidov" sěvernago berega Finskago zaliva 1866. Teoksen suomenkielinen nimi Suomenlahden pohjoisrannikon merinäkymien albumi.

Luotsit asuttivat saaren pohjoisosaa

Russarössä tiedetään olleen luotsitoimintaa 1700-luvulta lähtien. Luotsit asuttivat saaren pohjoisosaa, jossa sijaitsi myös saaren suojaisin satama. Etenkin Hangon talvisataman perustamisen jälkeen vuonna 1873 toiminta oli vilkasta.

Nykyisin saarella oleva luotsitupa on rakennettu 1900-luvun alkupuolella. Talvi- ja jatkosodan jälkeen luotsit eivät enää asuneet saarella, vaan kävivät paikalla Hangosta käsin. Luotsaus siirrettiin kokonaan Hankoon vuonna 1950.

Russarön majakka 1800-luvun lopussa.

Linnoitteet ja sotatoimet Russarön saarella

Ruotsalaiset linnoittivat Russarön saarta 1700-luvulla, tavoitteenaan puolustautua Venäjän kasvavaa mahtia vastaan. Myös muille läheisille saarille, esimerkiksi Gustavsvärniin rakennettiin linnoitteita kaupungin suojaksi.

Vuonna 1809 saari siirtyi venäläisten haltuun ja linnoitusten rakentamista jatkettiin. Venäläiset kuitenkin tuhosivat rakentamansa linnakkeet Krimin sodan (1853-1856) uhatessa, koska he eivät halunneet linnakkeiden päätyvän vihollisten käsiin. Paikallisten asukkaiden annettiin hakea saarelta irtaimistoa ja rakennusainesta ja lopulta linnake vielä räjäytettiin.

Vuonna 1914 venäläiset aloittivat Russarön linnoittamisen uudelleen, ja saari liitettiin osaksi Pietari Suuren merilinnoitusketjua. Saareen tehtiin yli 40 rakennusta, teitä ja jopa rautatie. Linnoitustyöt jäivät kesken, kun venäläiset poistuivat vallankumouksen jälkeen vuonna 1917. Lähtiessään he tuhosivat taas osan linnoitusrakenteista ja saari jäi Suomen merivartiostolle.

Neuvostojoukot pommittivat Russarön linnaketta ja Hangon kaupunkia talvisodan alussa. Sodan päätyttyä Russarö ja koko Hankoniemi jouduttiin antamaan vuokralle Neuvostoliitolle vuonna 1940. Ennen vuokra-ajan alkua saari tyhjennettiin kiireellä aseista ja järeitä 50 tonnin painoisia tykkejä vietiin pois massiivisella operaatiolla, koska kalustoa ei haluttu jättää neuvostoliittolaisille.

Alue palautui Suomelle takaisin jo seuraavana vuonna ja myös tykit palautettiin saarelle. Tästä eteenpäin saari on ollut Puolustusvoimien käytössä ja toiminut koulutuslinnakkeena.

Russarön linnakkeen 234 mm:n tykki saksalaisten valloituksen jälkeen vuonna 1918.

Russarö matkailukohteena

Russarön saari on yhä Puolustusvoimien aluetta, mutta sinne on järjestetty opastettuja retkiä kesäisin vuodesta 2009 alkaen. Erityistä Russarössä on saaren vaiherikas ja pitkä historia, sekä vaihteleva ja monimuotoinen luonto.

Saaren erikoisuutena on kaksi sotahistoriallista aarretta, alkuperäiset Betlehem Steel Company 234 mm:n merikanuunat, jotka ovat ainutlaatuisia koko Euroopassa.

Russarön majakka on inspiroinut myös runoilijoita ja lauluntekijöitä ja majakka on päässyt myös Hangon kaupungin vaakunaan.

Hangon ympäristössä on paljon hylkyjä ja muita muinaisjäännöskohteita, joihin voit tutustua tarkemmin Kulttuuriympäristön palveluikkunassa.

Miksi ja miten tätä kohdetta suojellaan?

Russarön saarella on pitkä historia ja se liittyy vahvasti Suomen merenkulun sekä meripuolustuksen historiaan. Saari on yhä Puolustusvoimien käytössä. Linnakesaarella on runsaasti sotahistoriallisia jäänteitä sekä luotsi- ja majakkatoimintaan liittyneitä rakennuksia, mutta niillä ei ole virallista suojelustatusta.

Vierailu

Russarön saareen järjestetään kesäisin opastettuja risteilyjä. Saarella voivat toistaiseksi vierailla vain Suomen kansalaiset. Omatoiminen maihinnousu on kiellettyä, koska saari on yhä puolustusvoimien aluetta.

Lisää risteilyistä järjestäjien omilla sivuilla.

Museoviraston karttapalvelu

P: 6632403, I: 272520 (ETRS-TM35FIN