Kalastajat perustivat kylän Marjaniemen kärkeen

Oulun edustalla sijaitseva Hailuoto on Suomen kolmanneksi suurin saari. Kalastajat olivat Hailuodon ensimmäisiä asuttajia jo 1100-luvulla. Hailuodon länsireunalle Marjaniemeen muodostui pieni kalastajakylä, jonka kapeiden kujien varsille vieri viereen rakennetut pienet mökit muodostivat tiiviin kokonaisuuden mereltä tuivertavaa tuulta vastaan. Kylä on yhä Marjaniemen kärjessä, mutta vanhat mökit ovat saaneet rinnalleen uudempia mökkejä. Kokonaisuus henkii silti menneen ajan tunnelmaa.


Luotsit ja majakka ohjasivat merenkulkua Ouluun

Luotsitoiminta alkoi Marjaniemessä 1700-luvulla. Ensimmäinen puinen tunnusmajakka rakennettiin niemen kärkeen 1770-luvulla.

Marjaniemen edustalle sijoitettiin myös Suomen ensimmäinen majakkalaiva vuonna 1794. Se näkyi mereltä tulijoille jo kaukaa osoittaen Ouluun päin meneville aluksille luotsien kohtauspaikan. Majakkalaiva poistettiin käytöstä 1800-luvun puolivälissä, kun valtio perusti Marjaniemeen virallisen luotsiaseman meriliikenteen vilkastuessa.

Parhaimmillaan Marjaniemessä työskenteli 6 luotsia. Liikenteen vilkastuessa tuli tarvetta myös valomajakalle, ja noin 25 metriä korkea majakka valmistui luotsien avuksi vuonna 1871. Majakan valo kantoi hyvällä säällä jopa 20 kilometrin päähän. Majakan ympärille rakennettiin asuintaloja majakanvartijoille, ja Marjaniemen kärjessä riitti vilinää.

Vanha mustavalkoinen kuva. Rannalla soutuveneitä ja taustalla puurakennuksia sekä Marjaniemen majakka.
Marjaniemi vuonna 1912.

Nykyään voit kavuta majakkatorniin tai tassutella dyyneillä

Marjaniemen tiilestä rakennettu, pyöreä majakka on parhaiten alkuperäisessä asussaan säilynyt tiilimajakka koko Suomessa.

Tornin huipulle voi kiivetä kapeaa kierreportaikkoa pitkin ihailemaan Perämerelle avautuvaa maisemaa. Majakkaa ympäröivät eri-ikäiset majakan henkilökunnan ja luotsien asuinrakennukset, joista osa on alkuperäisessä asussaan ja osaa on uudistettu ravintola- ja majoituskäyttöön.

 Valkoinen majakka ja sitä ympäröiviä valkoisia puurakennuksia.
Marjaniemen majakka.

Pihapiirissä on myös uudempia rakennuksia, jotka tuovat modernin vivahteen vanhan yhteisön keskelle. Kalastajakylä on asuttuna pääosin vain kesäisin, mutta Marjaniemessä kalastetaan yhä, ja se on edelleen yksi Perämeren tärkeimmistä kalasatamista. Alusten tullessa satamaan lokit kirkuvat, ja tuoreen kalan tuoksu leijailee kylän yllä.

Marjaniemessä on hienoja hiekkarantoja ja dyynejä, joilla voi kävellä helppokulkuisia laudoitettuja kävelypolkuja pitkin. Luotsiasemalla sijaitsee lisäksi luontokeskus, jossa on näyttely alueen luonnosta.

Lue lisää Marjaniemen majakasta Hailuodon sivuilta!

Etualalla heinikkoa ja taustalla majakka ja sitä ympäröiviä rakennuksia. Kolmikerroksinen punainen puurakennus.

Miksi ja miten tätä kohdetta suojellaan?

    Museovirasto on määritellyt koko Hailuodon saaren valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Hailuotoa suojellaan hienosti alkuperäisenä säilyneen kokonaisuuden ansiosta. Marjaniemi on luotsi- ja majakkatoiminnan kannalta yksi Suomen edustavimmista kulttuuriympäristöistä. Tutustu kohteeseen tarkemmin Museoviraston sivuilla!

    Lisäksi Marjaniemen majakka ja lähistön rakennukset ovat suojeltu lailla rakennusperinnön suojelusta. Lue lisää suojelukohteista Kulttuuriympäristön palveluikkunassa!

    Hailuodon hiekkarannat ja dyynit ovat luonnonsuojelualuetta.

    Vierailu

    Hailuotoon pääsee autolautalla ympäri vuoden ja sataman laituriin voi kiinnittyä omalla veneellä. Marjaniemessä on majoitus- ja ravintolapalveluja.

    Museoviraston karttapalvelu

    P: 7215131, I: 385206 (ETRS-TM35FIN)