Muoviroska on vaarallista meren eliöille. Kalaverkkoon tai muovipussiin takertunut hylje tai merilintu voi kuolla. Kun muovi lilluu aikansa meressä, sen päälle alkaa kertyä jos jonkinlaista eliötä. Tämä päällyseliöstö houkuttaa merieläimiä syömään muovijätettä.
Ajan kuluessa muoviroskat haurastuvat pieniksi hippusiksi, joiden matka jatkuu meren ekosysteemissä. Mitä pienempi hippunen, sitä todennäköisemmin jokin eläin luulee sitä ruuaksi ja syö sen. Mikromuovi voi kiertää ravintoverkoissa lähes loputtomasti.
Laboratoriokokeissa on huomattu, että planktonäyriäiset, simpukat ja monet kalat syövät mikromuovia. Myös luonnossa elävien eläinten sisältä on löydetty mikromuovia.
Laboratoriokokeessa eliöt söivät mikromuovia. Halkoisjalkaäyriäisen (yläkuva, Mysis sp.) suolessa (alakuva) näkyy fluoresoivia muovikuulia (0,01 mm).
Osa muovin ominaisuuksia parantavista lisäaineista, kuten ftalaatit ja PCB, on haitallista ympäristölle. Lisäksi muovi imee itseensä vedessä jo olevia haitta-aineita niin, että niiden pitoisuus muovissa voi nousta suuremmaksi kuin ympäröivässä vedessä. Pienten muovihippusten mukana haitta-aineet voivat kulkeutua myös eliöihin. Tarvitaan kuitenkin lisää meriympäristössä tehtäviä tutkimuksia, jotta ymmärtäisimme, millainen riski muovin haitta-aineet ovat Itämeressä.